Syys-lokakuun vaihteen näkymiä

Vienokirsikka  Prunus maximowiczii parhaassa ruskassa, vielä eilen,

mutta tänä aamuna koko koreus oli tipahtanut maahan. Vain muutama lehti oksissa enää. Hanhien loppumuuton aikaan?

Kuukausi ehti vaihtua juuri. Vihreämmät kuvat ovat viimeisen viikon satoa. Alkupuolella oli hieman viileämpiä öitä, nyt on taas melko lämmintä, 6-8 öisin ja päivällä hieman enemmän, kuten eilen noin +12. Sateet ovat olleet melko vähäisiä, etupäässä tihkuja.

Naapurin kurtturuusun Rosa rugosa vitaalisen oranssit kiulukat

Puiden vihreys muuttuu nyt nopeaa vauhtia keltaiseen tai ruskeaan, esimerkiksi omat pihlajani tässä tien varressa ovat yhtä kuparinvärisiä kuin toisen naapurin Hutrin hevoskastanja (pari pihlajaa näkyy kuvassa 2). Kuva tässä alla on viime maanantailta.

Tammelle on tulossa harmaanruskea aika, kun lehtien pinnat ovat härmäiset.

Punaväriä on nyt idänkanukassa Cornus alba, jonka kantavanhemmat asuvat Porissa. Tämä pensas on tullut oksana Annin ristiäisten aikaan, silloin puutarhurit leikkasivat puistojen pensaita.

Mutta melkein yhtä komea on töyhtöangervo Aruncus, kun se saa tarpeeksi valoa. Viereiset pensaat varjossa ovat vielä vihreitä. Takana näkyy kirkkaanvihreä saarni, se puu ei tiedä ruskasta mitään, kuten ei pihasyreenikään.

Yläkerran ikkunasta näkyi tänä aamuna, että toisella mongolianvaahteralla on soihtuväri esiin kaivettuna. Vasemmalla kuvassa on metsälehmus menossa ruskeaan. Keltainen pilvi yläreunassa on kelasköynnöstä Celastrus pihlajassa, kivikoivu Betula ermanii jo lähes lehdetön.

On sentään vielä kukintaakin, kun vuorikaunokki Centaurea montana on tehnyt jälkiversonnan itse valitsemassaan kasvupaikassa.

Ja siinä lähistöllä lehtikuusen katveessa punaliloin kukin Elsan peruja oleva syysasteri Aster novii-belgii, joka on eri kantaa kuin muut pihani asterit, kasvaa korkeammaksi ja lehden reunatkin erilaiset.

Mutta mitä pitäisi tuumata tästä tammesta, jonka ei pitäisi kasvaa noin lähellä tietä? Kuin varmana tehtävästään se on päättänyt venyä hyvinkin metrin mittaista vuosivauhtia, ja on jo korkeampi kuin vieressä kasvava pitkä tuija. Ja suoruus! Ihan kuin katsoisi lipputangosta mallin. Olen leikannut siitä varmuuden vuoksi tielle päin tulevat isot oksatkin, mutta mitä vielä, kasvu on vahvaa.

Lipputangonpenkissä päivänliljat Hemerocallis ovat jo keltaisia, pallohortensia Hydrangea arborescens ja aurinkonauhus Ligularia stenocephala ovat myös  alkaneet vaihtaa väriä. Punainen leimu Phlox vielä kukkii. Tämän aamun kuva.