tiistai 3. tammikuuta 2017

Hyvää uutta vuotta!

Vuosi vaihtui omalta kohdaltani lapsenlapsenlapsen ristiäisreisulla Lohjalla. Päästiin nauttimaan aaton jopa +7 asteen lämpimästä tuulesta, joka sitten muuttui selkeäksi yöksi. Aamulla oli hieman jäätä tuulilasissa ja -1 mittarissa.
Jatkoa siis seurasi edellisiin vuosiin, jos nyt ei ihan kopiona, niin kuitenkin kovin, kovin vähälumisena. Onneksi ei ollut mitään Tapanin tai Aapelin myrskytuulia! Niinpä palailin kotiin auringon vielä alkuun paistellessa Hämeen lenkin kautta, kun tyttären varastosta löytyi haudoille vietäväksi kynttilöitä.
Kevyttä kuuraa maassa vielä matkan kääntymäpisteessä Janakkalassa. Aiemmin tulleista lumista ei näkynyt mitään valkoista, vain pieni jääkasa aurauslumen kertymäpaikassa. Mikäli olisin kävellyt edellispäivänä täällä, jalka olisi uponnut lietteiseen pintaan sentin syvyydelle, kuten näkyi toisten kulkijoiden jalanjäljistä.
Kotona tervehtivät pari päivää itsekseen avautuneet jouluamaryllikset ja juuria pukkaavat komeamaksaruohot. Kiinanruusutkaan eivät juuri pudottaneet pimeän kauden aikana lehtiään. Ehkäpä keinovalo niiden mielestä on ok. Toinen lehtikaktuksistakin on alkanut tehtailla nuppuja, se valkoinen Marja-Leena. Enkelinsiiven kukinto on pulskistunut.

Ikkunakuvista näkyy, että meillä Iitissä on entistä lunta hieman jäljellä, ja uudenvuodenpäivän iltapäivällä saatiin muutama milli lisää.
Kuvan saamiseksi piti ihan nousta tuolille, kun alempaa katsellen oli niin runsaasti lehtiä edessä...
Monivuotinen aarteeni dragonwing-begonia, jonka poikasia löytyi syksyllä parista pelargoniruukusta, on sinnitellyt toistaiseksi hyvin, jopa kukkiakin. Etualan hopeiset lehdet ovat toisen begonian.
Huomasin matkatavaroita järjestellessä, että ei sovi unohtaa kylmään eteiseen sinne unohtuneita mustanmerenruusun ruukkuja! Nostin ne siis lähemmäs, vaikka toki ovat aivan kuivaa vartta täynnä ja saksia siis odottamassa tuossa.
Kohtahan on aika panna mukulat taas pintamultaan tekeytymään. Useimpina vuosina toki olen katsellut Heikinpäivään asti, mutta voisihan sitä tänä vuonna poiketa traditiosta Suomen satavuotis-juhlavuoden merkeissä?