keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Hieman kevättä kasvimaailmassakin!


Juuri on käännytty vuoden valoisammalle puolelle, sillä eilen oli kevätpäiväntasaus. Nyt on edessä kolme kuukautta yhä pitenevien päivien aikaa, sitten saman verran lyhentyvien päivien, ja puolen vuoden päästä ollaan samassa kuin mitä tänään. Vaikuttaa perin toiveikkaalta! Siinä ajassa ehtii tapahtua jos mitä arboretuminkin puolella. Eilisten yhteydenottojen jälkeen on tiedossa, että sähköyhtiön raivaajat ehtivät poiketa kuukauden päästä niistämässä hankalia latvuksia sähkökaapelin läheltä, ja sen jälkeen tulee kuulumaan moottorisahan työntäyteisiä ääniä tontilla.

Viikonlopulla katolta alas tulleiden talvilumien tilalle saatiin eilisen ja tämän aamun aikana vielä hieman valkoista, mutta varmaan se on iltaan mennessä liukunut pois.
 Vaikka lunta/räntää onkin saatu lisää aika usein, puiden lumikuorma on jo häipynyt, joten kohta voi nähdä, mitkä puuntaimet jaksavat suoristua talven jäljeltä. Peltikaton lumetkin tulivat alas viikonvaihteessa.


Huoneiden antamissa lämpimissä suojissa mustanmerenruusujen uudet versot ovat ehtineet jo parikymmensenttisiksi, ja yläosista pilkistelee joitain nuppuja. Kevään iloksi olen hiljattain laitellut pistokkaita veteen juuria tekemään. Viime kevään verenpisaran taimista tuli liian rentoa kasvua, joten leikkasin pois kaikki ja laitoin tekeytymään (alempi kuva), samaa kohtelua sai dragon wing-begonia, pelargoni ja rönsylilja. Kaikki menestyvät hyvin ulkona ruukuissa, mikäs on nyt ollessa, kun pationi on kasvanut kokoa kukkienkin kasvaa. Kuparilehdestäkin tein pistokkaita.


Pohjakerrokseen talveksi siirretyt isot verenpisararuukut (kuva alla) alkoivat tehdä ylettömästi uusia oksia jo tammikuun lopulla. Toivottavasti osa kuihtuu omia aikojaan, ei se jaksa kukkia, jos on liikaa alkuja. Aina voisi tietysti ilahduttaa naapureitakin verenpisaran pistokastaimilla.... Nyt ne ovat vielä kovin hentoja, niistä ei saa kunnollisia. Molempien isojen ruukkujen tyvelle istutetut punalehtiset kesäbegoniat näyttävät säilyneen talven yli, joten niidenkin kukkia saadaan pian katsella.


 Vanhempi ja iso dragon wing- begoniaruukku on ollut talvea samassa paikassa, ja sillä on tulossa mukava kesä. Luulin tosin keskitalvella sen heittävän henkensä, sen lehdetkin varisivat melkein kaikki, kun oli niin pimeätä. Luntahan tuli vasta tammikuulla, ja siis koko loppuvuosi oli mustaa syksyä. Lämpöpumpulla varustettu talvehtimispaikka oli +14 asteen lämpötilassa. Siinä ikkunan ulkopuolella kasvaa lisäksi alppikärhöä, jonka lehdet eivät millään meinanneet irrota, ja ruukku sai senkin takia huonosti valoa. Nyt tuulet ovat viimein häivyttäneet paksun kärhöjen lehtimassan, ja begonia kiittää. Vieressä tässä kohtaa (kuva alla) on ollut talvensuojassa myös yksi pelargoni, muut eivät mahtuneet enää varastoihini. Tosin se nyt on vain tynkäkasa, kun tein kaikista uusista oksista pistokkaita.