keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Valon määrä vähimmillään

Päivät ovat Taneliin tullessa lyhentyneet vauhdilla, enää kymmenisen päivää jatketaan sitä rataa, että päästään talvipäivän seisaukseen. Helsingin horisontin mukaan päivää on enää noin kuusi, Oulun korkeudella vain nelisen tuntia. Kun tähän valon määrään lisätään matalapaineiden tuomat pilvimassat, saa lamppua käyttää lähes päivänkin ajan.
Onneksi kovat pakkaset ovat toistaiseksi pysytelleet poissa kotinurkiltani, vaikka uutiset kertovatkin pohjoisen Suomen suorastaan kipristelleen -40 astetta hipovissa ilmoissa. Meillä päästiin noin -10 asteen pakkaselle eilen aamulla.
Eilispäivällä otettu näkymä huurrepuutarhasta on muisto, pikkupakkaset olivat vaihtuneet yön aikana kosteuteen ja hieman yli nollan lukemiin. Pitkäaikais-ennusteiden mukaan näillä mennään yli joulun...

Sisällä olevat kasvit jaksavat toki lämmön puolesta kasvaa, mutta oikean mittaista valoa on vaikeampi saada riittävästi. Katselin hiljattain silmät pyöreinä ohjelmaa uuden tiedon perusteella tehdystä suomalaisesta kasvihuoneesta, jossa valon aallonpituutta voitiin säädellä yhteyttämiselle optimaaliseksi, ja tällä uudella tekniikalla ei siis tuoteta turhaa energiaa, joten ehkäpä se aikanaan tuo laitteisiin uponneet varat takaisinkin. Ainakin tomaatit näyttivät voivan sinivaloisessa huoneessa suorastaan ylenpalttisen hyvin ja notkuivat hedelmiä. Aallonpituutta voidaan säätää vuorokauden mukaan hieman erilaiseksi, jolla on merkitystä kasvin kehittymisessä.

Komeamaksaruohon taimet ovat kohta juurtuneet, koska useimmat ovat tehneet jo lisäkasvua. Ressuilla on vielä kuitenkin vähintään neljä kuukautta sisäaikaa. Vaikka olisi aikainenkin kevät, ei ulkoistutuksia voi tehdä ennenkuin huhtikuun puolivälissä, kun routa on hävinnyt. Ja nämä sisälapsoset pitää saada tottumaan viileämpään. Pohjakerroksen ikkunoille ne varmaan matkustavat kohta, siellä on lämpöä alle 15.

Eteisen ikkunalla, jossa ei ole patteria seinällä, kasvavat pelakuut mielellään. Valkoiset kukat ovat toki jo viimeisiä päiviään siinä, kuivuneina ja rapisevina. Enkelinsiivet pudottavat monia lehtiä näin syksyllä.
Naapurini tuli itsenäisyyspäivänä tervehtimään valkoisen ritarinkukan Hippeastrum kanssa, joten sille kolo samaan viileämpään tilaan. Vähintään kaksi vanaa on kehitteillä. Viidessä päivässä tämä pidempi on venynyt parikymmentä senttiä, joten se kukkii jo ennen joulua, ehkä jo ensi viikon alkaessa.
Näin joulun alla saa valmiiksi istutetun kukan usein edullisemmin kuin sipulin markettien hyllyiltä, ja ainakaan minun kotiini tuoduissa ei ole ollut mitään moittimista.

Hopealehtinen begoniani kasvaa liian vähässä multatilassa, kun osa versoista on alkanut tuottaa kärjestään kuivia lehtiä. Laitoinkin ruukkuun ehkä liian monta pistokasta jo alunperin, joten pitää kohta käyttää harvennuskonstia.

2 kommenttia:

  1. Taimia jo NYT kasvamassa!?
    Hei! Sinunkin täytyy olla pohjosen puutarhureita, kun Oulusta puhut?

    VastaaPoista
  2. Pohjoisessa Kymenlaaksossa asutaan, mutta kun olin aikoinaan töissä, niin Suomen maantieto tuli kovin tutuksi ja kiinnostaa edelleen.

    Tuon taimien kasvatusajan ovat valinneet maksaruohot enkä minä. Loppusyksyllä vaasiin laitetut kukkaoksat alkavat tehdä "vauvoja" lehtihankoihin. Ne pitää parin-kolmen viikon jälkeen, melko pieninä ottaa pois ja pannna multaan. Jos maassa ei ole vielä routaa, voi istuttaa uloskin, mutta taimiruukku sitten, jos ulos ei voi.
    Olen havainnut, että parinkympin huoneenlämpö on hieman liikaa, kasvavat liian pitkiksi ja hennoiksi rihmoiksi. Yritän nyt viileämmällä paikalla saada paremman tuloksen...

    VastaaPoista