On kulunut viikko toukokuuta, ja mielestäni kevät etenee ennenvanhaiseen hitaaseen tahtiin, sillä koivut ovat juuri alkamassa hiirenkorva-vaihetta. Mikäs ihme se on, sillä yöt ovat edelleen olleet aika kylmiä. Viime yönä saatiin ensimmäinen kunnon sade tälle keväälle, ja tämän viikon aikana kukkamaailma varmaan pursuaa vauhtiin.
Autotallin nurkan onnenpensas
Forsythia avasi kukkansa lauantaina, samoin viime viikolla tuli kukka-aika näsiälle
Daphne mezereum, joka kasvaa tontin itälaidan hietakastikkakasvustossa.
Kaadetun jalavan tyveltä paljastui alkava valkovuokon leviämispiste. Sen koko on vajaa metri. Vasemmalla on toinen
Rosa rugosa 'Hansa'n istutusalue.
Ylemmän
Rosa rugosa-istutuksen liepeisiin on kehkeytymässä kevättähtien
Chionodoxa mattoa. Nyt se on vielä harvaa, muistona tässä aikaisemmin olleesta pitkästä kukkapenkistä, jonka tilalle nuo kaksi ruusuympyrää istutettiin tienvarren koristeeksi.
Tästä maantien ja talojen tien kulmauksesta näyttää kehkeytyvän puistolemmikkien
Myosotis sylvatica ja scillain
Scilla sibirica valtakunta, niillä on jo kaksi muutakin kulmausta tässä lähistöllä. Jos vain jaksan pitää lumimarjan kurissa! Versot on poistettu nyt kahtena vuonna peräkkäin. Tässä kohdin oli joskus ennen muinoin, ehkä 1940-luvulla(?) talousjätteen komposti, sitä seurasi myöhemmin kurpitsan kasvatuspaikka. Vanhempani istuttivat sitten lumimarjan, joka ryöstäytyi kasvamaan koko kulmauksen täyteen.
Talonseinustan valkoinen alppikärhö
Clematis näyttää selvinneen talvesta hyvin. Samoin hyvin ovat talvehtineet tuoksukurjenpolvet niiden lähistöllä.
Nurmikoilla matalaa kukkivaa on jo katsottavana, on tuoksuorvokki
Viola odorata, keltavuokot
Anemone ranunculoides, imikkä
Pulmonaria obscura, mukulaleinikki
Ranunculus ficaria ym, mutta parhain aika niillä on vasta edessä päin. Loppuun kuva kuusesta, siperianpihta
Abies sibirica, josta taitaa tulla kaunis puu ylämäen rinteelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti