Kevään kukkarunsautta

Tämän postauksen kuvat on otettu eilen iltapäivällä, sateiden välissä. Kevät on mielestäni parhaimmillaan, kun soikkovuorenkilpi Bergenia crassifolia kukkii. Ehkä siksi on niitä istutettu tontille paljon, mutta voi olla niinkin, että siksi kevät maistuu niin makealle niiden kukkiessa. Osa kasveista on herttavuorenkilpeä B. cordifolia, kuten kuvan oikeassa yläkulmassa oleva kasvusto.
Niin tai näin, mutta nyt on niiden aika! Tontti on vieru, melkein joka kohta kallellaan, joten vuorenkilpien ryhmä ryhdittää rinnenäkymiä. Joka vuosi teen uuden vuorenkilpi-istutuksen. Niiden lehtien alla eivät tontin tavanomaiset tilanvaltaajat, vuohenputki ja juolavehnä jaksa menestyä, joten vuorenkilpipenkkiä ei paljon tarvitse kitkeä, kun se on alkuun päässyt.

Muuten kevät on tietysti pääasiassa keltainen. Nyt ovat parhaimmillaan jalokiurunkannukset Corydalis nobilis. Ne levittäytyvät tontillani rikkaruohon omaisesti siemenistä, ja näyttää olevan sama juttu naapureissakin. Muistaakseni niitä alettiin istuttaa 1960-luvulla, joten kotiutumisaikaa niillä on ollut n. 50 vuotta. Tämä mäkikylä on niiden mielestä parasta kasvupaikkaa, kukasta tulee pian mustahkoja siemeniä tuottava litu, joka kylväytyy ympäristöönsä. Tänä keväänä on muutama kukkapenkki on pariin kertaan kitketty uusista taimista!

Jonkin vuoden samassa paikassa kasvettuaan maan alla oleva hauras keltainen ontto juurakko on kasvanut monia senttejä leveäksi ja moniosaiseksi. Sen siirtäminen siltä kohtaa ei enää tule onnistumaan, aina jää jokin juurenkappale maahan, ja kasvu jatkuu siltä kohtaa "forever". Eipä tuo haittaakaan, koska se kuihtuu pian ja vaikka naatit nyhdetään ennen aikojaan irti maata myöten, uusi kasvu ilmaantuu seuraavana vuonna. Montakohan kertaa tuokin rapunpielen kasvi on taittunut oven auetessa tai muuten vaan kitketty liian vehmaana?

Kevätesikot Primula veris ovat myös parhaimmillaan. Oikeastaan vain osa tontin esikoista on puhdasta kevätesikkoa, sillä paikoin tässä on oikea risteymien hautomo. Oikealla kevätesikolla on kapea suppilomainen teriö ja kukka on heleän keltainen. Istuttamani huonekasvit ovat olleet isokukkaisia valkoisia ja punaisia kääpiöesikoita Primula vulgaris, joita on tullut hankittua pääsiäiskasveiksi, ja ne on sitten kesän aikana pantu kasvamaan ulos, muiden esikkojen seuraan.

Tuloksena on mm. isokukkaisia, eri keltaisen sävyisiä; eri kokoisin kukin punaisia ja oransseja kukkia tuottavia taimia, varsinkin tässä etupihalla. Yllä oleva kuva on suviruusun tyveltä. Sisareni, joka kyläili eilen, arveli saaneensa minulta kevätesikkoina tuota suurikukkaista keltaista lajiketta ja risteymiä on ilmaantunut hänellekin, kun hän oli istuttanut matalia punaisia muiden joukkoon.

Kiihkeästi levittäytyväksi ovat osoittautuneet myös keltavuokko Anemone ranunculoides ja mukulaleinikki Ranunculus ficaria, tuossa yläpuolen kuvassa viimemainittu valtaa maantien varren syreeniaidan taustaa, näyttääpä joku ehtineen sinne ajotien puolellekin.

Alunperin toin mukulaleinikin Turengista 1980-luvulla kukkapenkin koristeeksi, lähellä rautatieasemaa oli Hankkijan muinainen (1940-luvulta?) taimiston paikka muuttunut metsiköksi kylätien varteen. Kasvilla on pieniä maanalaisia mukuloita, joiden siirto onnistuu yleensä lähes 100 %:sesti mihin aikaan keväästä tai kesästä vain. Ylläoleva kuva kertoo puutarhajätteen kompostille kuihtumisvaiheessa viedystä materiaalista, joiden siemeniä on siinä ohimennen karissut ja alkanut mahtavan kasvun. Se leviääkin siemenistä tehokkaasti, ja toivottavasti sitten joskus tonttini on yhtä komea kuin takavuosina kohtasin puistikon osan Lepaan puutarhaoppilaitoksella, jossa mainitut molemmat keltakukat olivat mahtavassa kukassa Vanajaveteen kallistuvalla rinteellä.

Yhtä hyvin ei jaksa kilpailla vuohenjuuri Doronicum orientale, sillä pitäisi olla kasvitonta maata siementaimilleen, ja sitä löytyykin kompostilta tai pensaiden alta, joissa heinä ei kasva. Tämä kuva on kriikunan alta, pihakaivon takaa, johon sitä istutin muutama vuosi sitten, mutta rikkakasvi vuohenputki on tässä myös voimissaan. Lopuksi maanantaina otettu kuva keltavuokoista, alapihan puolelta sekin.