torstai 29. syyskuuta 2016

Ja taas törmäsin kaaliin

Eilen mainosteltiin FB:n sivulla kovasti (iHerb) terveyskaupan tuotetta moringa-jauhe. Sitä voi käyttää teen tapaan tai lisätä ruokiin. Mainoksessa luvattiin jos minkälaista hyvää alkaen hyvinvoinnin vallankumouksesta! Luvassa on nopeaa lukuisista taudeista paranemisesta, lisää vastustuskykyä, vitamiineja ja tietysti super-antioksidantteja. Helpompi olisi tehdä lista siitä, mihin tautiin tai vaivaan sitä ei voisi käyttää.

Kaikkea nykyisin tarvitaan hengissä selviämiseen? Tuntuu kovin tutulta litanialta, viimeksi taisin nähdä samantapaisen listan, joka oli kirjoitettu mustikan kaikkivoipaisuudesta. Mutta tämän kasvin siemeniä voi jopa käyttää vedenpuhdistukseenkin. Kerrassaan uskomatonta.

Ihme, kun en ole ennen tästä kuullut sanaakaan. Mutta kun en käytä mitään luontaistuote- tai terveyskauppojen lisäaineita, ainoaakaan, niin mistäpä se olisi tietoon tullut. Selatessani googlella näyttäisi siltä, että sitä on ollut tarjolla jo toistakymmentä vuotta meilläkin, mutta julkaisujen ja suosittelublogien tuotanto on tällä vuosikymmenellä selvästi kiihtynyt.

Kuva on lainattu Personal Trainer Pankin julkaisun artikkelista.
No sitä sitten selvittelemään!
 Moringa Moringa oleifera on pienehkö puu, joka kuuluu kaalien kanssa samaan heimoon Brassicaceae. Sillä on kutsumanimenä myös ihmepuu, piparjuuripuu, puhdistajapuu ym. Alunperin se on lähtöisin Intiasta ja viljellään nykyisin lähinnä lämpimillä seuduilla, mm. Kanarialla, ja on laajalti levinnyt hyötykasvi.

Tässä nyt käsitellyssä mielessä siitä käytetään ennen kaikkea tuoreeltaan salaatteihin tai kuivajauheeksi tehtäviä lehtiä, mutta myös kasvin isot ja pitkät hedelmät eli lidut käytetään, mm. vihannespata- ja keittoruokina. Siementen öljyä voidaan lisätä ruokiin. Kuorta ja juuria (jotka tuoksuvat piparjuurelta) voidaan käyttää mm. myös pesuaineissa.

Piparjuuripuun kasvatusta on osattu jo kauan primitiivikulttuureissa, mutta nyt sen ovat siis omineet myös eurooppalaissivistyksen omaavat väestöt. Tässäkin kasvissa lienee niitä samoja ominaisuuksia kuin mm. kaaleissa, eli isotiosyanaattia, joka ehkäisee tiettyjen hajottajabakteerien kasvua. Luultavaa on myös, että ne henkilöt, joille kaalit eivät sovi, saattavat saada vaivoja myös tästä ihmeaineesta.

Meillä monia Brassicaceae- heimon kasvien viljelyä haittaavat perhostoukat (lanttu-, nauris- ja kaaliperhonen) ja kovakuoriaiset kuten kirpat. Niinpä tämänkin puun vaivoiksi samanlaiset hyötyjät koituvat sen asuinsijoilla, ja lehdet popsitaan ennenkuin niitä on ehditty kerätä.

Kas kun sattuikin nyt tämä kasvi vastaan tulemaan, vastahan huhtikuun 3. päivänä pengoin blogipostauksessani ristikukkaisten joukosta esiin maustekrassin eli wasabin Wasabi japonica kaikki hyvät puolet. Siinäkin maussa merkittävää osaa näyttelee tuo rikkiyhdistettä sisältävä sinappiöljy, josta niin tunnusomainen kaalinhaju johtuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti