Kuuman jakson päätteeksi olemme nyt saaneet vettä runsaín määrin ainakin muualle Suomeen. Syyskukkijat ovat alkaneet pöyheytyä lopulliseen komeuteensa. Meillä Iitissä vallitsevia ovat olleet tihkuiset ilmat ja hyvin lyhytaikaiset kuurosateet, vaikka eihän niistä kaikista yön sateista voi tietää. Keskiviikkona tavoitin tällaisen päivänäkymänkin!
Pari kertaa on ollut kappelin tiellä sellaisia vedenvirran jälkiä, että on ollut ihan paikkauksen aihetta.
 |
| Alkuviikosta aloin parturoinnit sahaamalla tästä mongolianvaahterasta kaksi suurta oksaa, toinen oli kaartunut ruusun suuntaan, toinen sorakasalle, niin ettei tahtonut enää voida kulkea. |
 |
| Koiran valitseman lenkkipolun varsista on pitänyt poistaa havupuistakin oksia, ettei silmä osu neulasiin kulkiessa. Onneksi ostin sen hyvän oksasahan! Rodotkin näyttävät toipuneen kuivasta kaudesta, olin niistä jo huolissaani. |
Pensaat ja köynnökset ovat kasvaneet hyvin kesän aikana, joten oksasaksille on tullut aika toimia, ennenkuin talvi taivuttaa liian runsaat oksastot maahan, josta ei enää nousta.
Seppelvarpu-istutus, jossa on kolme tainta, pitää myös siistiä reunoiltaan, koska senkin oksankärjet juurtuvat. Kun pensaat ovat jo vanhoja, uusi vuosikasvu on helposti yli metrin ulospäin. Talon suuntaan ei passaa kasvaa yhtään leveyttä, koska rännisaavilla pitää olla paikka, ja kulkeakin tuosta pitäisi. Saaviin viereen on ilmaantunut pihajasmikkeen taimi!
 |
| Autotallin seinustalle istutettu amurinviini on saanut varmaan juurensa rännisaavin ylivuotovesien linjaan, koska kasvuvauhti on nykyisin kova. Tästä on viikolla viety kompostoitumaan suuri määrä oksia, mutta seinälamppua ei kyllä näe! |
 |
| Idän puolen seinustalle istutettu laikkuköynnös tykkää myös olostaan, joten saksitöitä riittää siinäkin. Versot tuppaavat kasvamaan aluskaton rakoihin ja siitä peltikaton alle, vaikka kuinka ohjailisi... |
 |
| Nyt on valoisaa, kun ruusunvarret ovat kaikki poissa! |
Erityisesti pitää kurittaa punalehtiruusuja, ja aloin hommaa eilen ylämäen puolelta, jossa koko rinne oli täynnään esteeksi kaartuneita painavamarjaisia oksia. Päädyin listimään kaikki versot maan tasalle, kun näytti olevan syntynyt myös monta uutta pensaan alkua, joten ei ole pulaa tulevina vuosina ruusupensaista. Versot saavat lahota sinällään maassa keolla joitakin vuosia, koska ne ovat perin piikkisiä, jotta piikit alkavat karista. Sitten runkoja voi pätkiä lyhemmiksi.
Myös tuomien alimmat oksat on hoidettava pois, sillä maahan osuessaan ne tuppaavat juurtumaan, ja tuloksena on läpipääsemätön pensaikko. Olisihan siinä kyllä hyvä paikka satakielen pesälle, mutta kun naapuristossa on vapaina kulkevia kissoja, ei pesintä kuitenkaan onnistuisi.
Joitakin vuosia sitten istutetut makedonianmännyt Pinus peuce voivat hyvin, nyt on juuret kunnolla maassa ja korkeutta on noin metrin. Lyijykynän kokoisista taimista on päästy jo näin pitkälle! Varsinkin tässä kohdassa saa seppelvarpua hallita, että puu kasvaisi suoraan.
Mitähän tähän lopulta tulee? Viime syksynä istutin syyshopeavuokkoja näihin aikoihin, mutta sellaista ei taida olla odotettavissa. Vähän sellaista epäilin, kun olisi tarvittu lumipeittoa talveksi, ja kun tähän normaalitalvina tulevaa isoa lumipenkkaa ei saatukaan. Paikalle on ilmaantunut oudonnäköisiä sinertävän vihreitä ruusukkeita useampiakin. Mullat toin multakompostilta, jossa näkyy olevan yksi samanlainen ruusuke...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti