Viimeinen helmikuun viikko meneillään, ja jo pitkään ollaan vietetty kevätlämpimiä säitä. Muutamana viime päivänä lämmintä ilmaa on puskenut tuulen kanssa aivan tosissaan, ja eilenkin saatiin lukea mittarista ihan +6 iltapäivällä. Aurinkokin melkein näyttäytyi, ujosti hieman pilvenharsoja edessään. Keskipäivän aurinko kipuaa jo selvästi puidenlatvojen yläpuolelle. Päivää kestää n. 9,5h, kun aletaan ennen kahdeksaa ja päädytään 17:n jälkeen iltaan.
Tällekin päivälle on samaa tiedossa. Lunta on toki vielä maassa tässä 1. Salpausselän takamaastossa, mutta maaliskuun lopun näköistä on. Ylähautausmaan parkkipaikka on traditionaalisesti luistinrataa muistuttava.
Linnut ovat alkaneet taas ruokailla, siementäydennyksiä saa tehdä viikoittain, koska myös oravilla on vajausta talvibudjetissaan. Tänä aamuna pyöri pienten sinitiaisten parvi sakokaivon ympärillä, talipalloissa ja pihasyreeneissä, mutta pikkuvarpuset ja talitiaiset pitivät siemenlautaa parempana. Naakat ovat tulleet äänekkäämmiksi. Toki tikkojen pärryytyksiä jo on kuultu hyvän aikaa.
Mustamerenruusun vauvat ovat tulleet esiin. Jotkut varret ovat viivytelleet ja hädin tuskin erottuvat mullan pinnasta, yksi selvästi on edellä muita. Näkyvä sato on viimevuotisesta ruukusta löytynyttä polvea. Ostin uudenkin mukulapakkauksen, ja laitoin samoihin ruukkuihin edellisten kanssa, kun vaikutti niin harvalta, mutta niiden itäminen ei vielä ole käynnistynyt.
Parin vuoden takainen Schlumbergia joulukaktus on kehittänyt yhden nupun ikkunaruutuun osuvaan oksaansa, muissa kukissa ei vielä ole alkuja. Kohta pitänee ruveta kesyttelemään Dragonwing- begonioiden ruukkuja pohjakerroksessa. Viime vuonna katkoin latvoja aika reippaasti, niin aion tehdä tänäkin vuonna.
Katselin naapurin isojen kuusten alle, koska siellä on tunnetusti sinivuokkojen valtakunta, mutta ei näyttänyt vielä kovin keväiseltä. Ehkä sitten myöhemmin....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti