 |
| Vielä tiistaina lehtikuusi oli täynnä keltaista, mutta tuuliset päivät ovat harventaneet neulaset vähään. |
On oletty muutamia päiviä kostean ja lämpimän aikaa (jopa kymmentä astetta hipovat lukemat), ja tuntuu, että ulkona on lämpimämpää kuin sisällä... Tällä tietoa ei ole edes ennusteissa, miten kauan tätä säätä mahtaa kestää, marraskuuta hyvän matkaa ainakin. Päivänvalon määrä on pilvien takia auttamatta huvennut, ettei tahdo kutomatöitään nähdä keskipäivälläkään. Eilen illalla tosin oli hieman ohuempi pilvi, ja kuukin paisteli aamuyöllä.
 |
| Tämäkin kuva on tiistailta, jolloin edellispäivinä satanut räntä vietti viimeistä päiväänsä. Naapurin isoin koivu jaksoi vielä pitää lehtiään, mutta nyt on sekin alkanut jo pudotella. |
Viileämpi aika teki kuitenkin sen, miltä siltä sopi odottaa, eli viime postauksessa olleet komean ruskeat hiirenporraspuskat ovat lötsähtäneet pitkin maata. Lehtiharavatalkoita pidetään nyt kylän pihoilla, kun juuri enempää ei enää varise. Vain raidoissa on runsaasti lehtiä, tammikin on alkanut karista.
 |
| Komeamaksaruohot ovat tulleet niin punaisiksi kuin niiden pitääkin! |
Onneksi leikkasin puutarhanurmet viikko sitten, koska nyt on hyvää aikaa ruohon kasvulle, +5 tai enemmän. Nyt saa viihtyä tuvassa sisäaskareissa ja ihailemassa ruukkukasveja.
 |
| Sisällä valkoinen on vallalla. Keväällä laitetut Carl Larssonin pelakuun pistokkaat ovat hyvin voimissaan ja tekevät runsaasti kukkia toistaiseksi. |
 |
| Sisarelta kaksi vuotta sitten saatu syntymäpäiväkaktus on kehittänyt nupun jokaiseen mahdolliseen paikkaan. Toivottavasti jaksavat aueta! Pitää muistaa hieman lannoittaa, sillä kesäulkoiluhan on sadevedessä likoamista ja rutikuivuutta... |
 |
| Keväällä tehdyt radikaalit ratkaisut Oxalis-jättiläiselle jättivät tänne neljä kasvia, ja paljon matkusti maailmalle.... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti