Nyt on tyydyttävä huonetilojen tarjoamiin iloihin! Koko viikko on jo nähty pakkaskelejä, ja ensi viikko on ihan tammikuista arktista ilmaa. Kuulemma kohta lyödään rikki pakkasennätyksiä, sehän sopii, kun lämpöennätyksiä otettiin kesälläkin. Ulkona ei enää ole askareita. Käsitöiden lomassa on aika virkistyä huonekasveja katselemalla.
Alkukesän huulikukkaiskasveista mieleenpainunein on keltapeippi Lamiastrum galeobdolon, jonka alkuperä on Padasjoelta Palsan myllyltä, jossa se rehotti valtoimenaan kosken lähellä pensaikkojen välissä. Minun puutarhassani se armeliaasti verhoilee vuorimännyn kantoja ikkunan alla. Yhdestä pikkuoksasta taskunpohjalta se on kasvanut noin kolmen neliömetrin laajuuteen. Tapasimme sen kasvikerho Pulsatillan retkellä myös Hörtsänästä, taisipa se kuulua Tammiston arboretumin asukkeihinkin. Samanlaiset hopeankirjavat lehdet ovat myös kukkakauppojen myymällä perennalla, täpläpeipillä Lamium maculatum, mutta sen kukat ovat punaiset. Vanhastaan tontillani kasvavat myös valkopeippi Lamium album, punapeippi Lamium purpureum, liuskapeippi Lamium hybridum ja sokerina pohjalla sepiväpeippi Lamium amplexicaule, kolme viimeksi mainittua ovat yksivuotisia pelto.viljelyn rikkakasveja
Naamakukkaisista voisi kertoa enemmän, ne ovat hyvin monilajinen kasvisuku Suomessakin, ja kun eräät lukijani lueskelevat naamakirjaa (Facebook), jossa oikeat naamat hehkuvat! Kukkapenkkieni asukeista, loppukesällä kukkivista tummatulikukista Verbascum nigrum, on suurta iloa, koska ne ovat hyvin kuivuutta sietäviä. Tummatulikukkien saaminen tontille oli alkuun hermoja kysyvää, kun kylvökset eivät muka itäneet. Huomasin taimet vasta monen vuoden päästä kylvämisestä! Sen jälkeen niistä ei todellakaan ole ollut pulaa. Osa on risteymiä ukontulikukan kanssa. Näillä on villamaiset lehdet, kun varsinaisella lajilla on lähes kiiltävät tummat lehdet. Näiden alkuperä on Iitin pappilan rantapuutarhasta, jossa laji kasvoi vanhan kivijalan vieressä. Tummatulikukka on asutushistorian tutkijoiden apulainen, se luetaan ns. rautakauden kasveihin. Tulikukat ovat muutenkin suosikkejani, koska ne ovat korkeita kasveja, jotka sopivat korkean talon vierelle. Olen kasvattanut muitakin siemenpusseista saatavia lajeja, mutta perennoiksi asti ovat jääneet vain nämä kaksi tummatulikukan lajia
Saintpaulia on ehkä vanhin huonekasvituttuni, luulenpa, että olen kasvattanut niitä yli puoli vuosisataa. Lajikkeet ovat vaihtuneet jo monta kertaa! Kaikkein kestävin on kyllä alkuperäislajia muistuttava yksinkertainen sininen. Nyt valikoimassani on violetinpunainen tuliainen Jyväskylän Viherlandiasta ja valkoinen kähärälehtinen, joka on vasta taimivaiheessa.
Tästä kasvista saa melko varmasti aina poikasia, kun saa yhdenkin lehden. Se istutetaan suoraan multaan, mutta ennen istutusta pitää lehteä ruhjoa katkomalla lehtisuonia, siltä osin, jotka joutuvat mullan sisään.Lehti haudataan puoliväliin, pystyasentoon kärkipuoli ylöspäin, ja ruukun päälle kastelun jälkeen haihtumista estävä muovipussi.
Soilikki ja suppilokukka ovat sivuuttaneet meillä loistoaikansa, niitä on nykyään harvoin kukkakaupoissa. Vielä 1950-luvulla kumpikin oli must-laji, ei ollut kukkapöytä eikä mikään ilman niitä. Parhaiten ne menestyivät huoneissa, joissa kukkapöytä ikkunalla ei saanut pohjaansa patterin lämpöhaudetta. Varsinkin soilikkia piti suihkutella patterin lähellä. Näitä molempia voi lisätä lehdistä yllä kuvattuun tapaan. Suppilokukkaa myydään myös mukulapussissa. Sen sijaan mustanmerenruusut lämpöpatteritalooni kelpaavat, koska niiden uusiminen keväisin on perin helppoa. Kesällä niitä voi kasvattaa ulkonakin, kunhan ei suoraan aurinkoon sijoita.
Soihtuköynnös muistuttaa lehdiltään posliinikukkaa, mutta kukat ovat punakeltaiset, pitkätorviset. Kun kukkaa tönäisee vahingossa, saattaa iso mesivarasto lorahtaa alas, ja tuntuu se kyllä tulevan muutenkin sieltä, kukkaruukun alla on usein tahmea makea läiskä. Kasvin oksat kasvavat pitkinä ja sojottavina, joten sen uudistaminen tulee tarpeelliseksi silloin, kun joutuu noita väärään suuntaan meneviä oksia leikkaamaan ja vanha yksilö tulee risukasan näköiseksi. Se tahtoisi ainakin kuutiometrin kasvutilan!
Oikein hauskaa ja tietotäyteistä lukemista!
VastaaPoista