keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kukoistuksen aika jatkuu...

Tällä hetkellä komeimman illakon Hesperis matronalis taustana on sisilialaispapujen kepein tuettu istutus, taimet nyt noin 35 cm. Illakontaimia löytyy aina kompostilta lisää.
Ollaan entisten aikojen perunanistutuksen ajankohdan tienoilla, vielä minun lapsuudessani hyvin idätetyt perunat tulivat kylvetyiksi vakoihin kesäkuun alussa. Sitä ennen oli kylvetty juurekset, ja perunan jälkeen tuli herneiden ja papujen vuoro.

Tässä toinen marjapensaan paikka, jossa perunantaimet etualalla, härkäpavut kauempana. Toisessa laikussa kasvaa lisäksi hevoskastanjan taimi.
Minullakin on nyt perunamaa, oikein kaksin kappalein, ja papumaita on peräti kolme! Pinta-alaa näillä on yhteensä alle kolme neliötä, sillä puutarhasta oli syksyllä poistettu kolme punaherukkapensasta. Yhteen olin istuttanut yhdeksän sisilialaisten käyttämää härkäpavun tainta, kahteen muuhun tuli sekakasvustoksi toisenlaista Perheniemen Metsälästä peräisin olevaa härkäpapua ja Lapin punaisia puikulaperunoita.

Pahvilaatikkoon tehty hajakylvös oli pakko ruukuttaa eilen, kun sateet olivat saaneet laatikkomullan melkein velliksi. 
Siinäpä ne hyötykasviviljelmäni nyt ovatkin, kun kaikki muu on samettikukkia ja keltakosmoskukkaa Cosmos sulphureus. Taimet ovat saaneet mahtavia sademääriä, joten kyllä ne nyt kasvavat, jos juuret eivät lahoa liiassa märkyydessä. Suuri osa samettikukista (Tagetes erecta ja T. patula) onkin jo kasvupaikoillaan, kosmoskukatkin neljänteen marjapensaan antamaan laikkuun, mutta pöydällinen on vielä koulintaruukuissa, vaikka jo kahteen muuhun kotipuutarhaan niitä on matkustanut.

Käydessäni maanantaina tutussa taimimyymälässä Janakkalassa tuli mukaan piharuukkujen muuksi kukkamateriaaliksi punalehtisiä vahabegonioita ja lobeliaa. Osa ruukuista saa kukkia nyt alapihan huoltotien varressa toistaiseksi, kunnes kellokukkien aika alkaa. Aiempi kuivuus ja suuret sateet lopettivat nimittäin kevätesikkokauden kuin seinään. Vain akileijoilla on nyt kukka-aika.

Elsan perua oleva vanhanaikaisen kukkainen Iris on "herännyt henkiin", se ei kukkinut moniin vuosiin, mutta viime vuotinen märkä kesä lienee sille ollut sopiva.

Lipputangon penkissä on muutamia vuosia kinoksen alla hyvin talvehtinut myös pallohortensia, ja sen oksat tuppaavat menemään lakoon, joten tein nyt saksilla reippaat lyhennykset niille. Näyttää siltä, että uudet oksat ovat entistä vankemmat. Ehtiiköhän kukkia?

Kurjenpolvia taustalla, vieressä alas kynitty keijuangervo, ja ruukuissa omia samettikukkia ja dragonwing-begonian keväällisiä pistokkaita.
Saksia on käytetty myös tummakurjenpolveen Geranium phaeum, leikkasin nimittäin kaikki kukkavanat pois, ennenkuin ne ehtivät siementää. Niitä on jo ihan tarpeeksi kasvupaikassaan, ja näyttääpä jokunen alkaneen kasvaa jo puiden siimeksen varjostamalla täyttömaallakin.

Tänä vuonna varjoliljat Lilium martagon ovat monikukkaisempia kuin koskaan! Ainakin kukkapenkkiläiset ovat saaneet hieman lannoitusta edellisvuonna, mutta jätti on myös lehtikuusen alla nurmikossa, se ulottuu minua leukaan. Kuvassa sen "kukkakeppinä" on karhunvattukarkulainen.

Hutrilta aikoinaan saatu alku kanadanvuokkoa Anemone canadense on edennyt jo toista neliötä isoksi kasvustoksi taimimaalla, josta mukamas siirsin kaikki vuokot uuteen kasvupaikkaan, ja se alkaa kukkia juuri. Tuijan takana kuivassa nurmikossa se näyttää viihtyvän erinomaisesti. Vahvana kilpailijana siinä kyllä on aivan liian hyvin viihtyvä nukkajäkkärä Anaphalis margaritacea, kumpikohan voittaa?

Lopuksi terveiset ihanalta teresanruusulta! Se on reilut 1,6 metriä eli noin minun mittaiseni. Mitään talvivaurioita tai kuivia oksia ei ole esiintynyt koskaan. Taimen hankin aikoinaan Mustilasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti