torstai 2. toukokuuta 2019

Näinköhän vuodet ovat veljeksiä?


Nämä kuvat ovat tältä aamulta sen sateen jälkeen, lämpötila on +4C. Scillat jaksavat vielä pitkään! 
Melko tarkkaan on kevät edennyt samaan tahtiin viimevuotisen kanssa. Kuivuuttakin on ollut jo kauan, sillä pohjoiset korkeapaineet ovat juuttuneet lähes muuttumattomiksi säätiloiksi. Päivänpaistetta on riittänyt huhtikuussa, mutta kun ei saatu sateita, niin lumipeite häipyi hitaasti haihtumalla taivaan tuulien mukaan. Vasta pari päivää ennen vappua lipputangonpenkin viimeiset lumet lähtivät.

Näissä kuvissa ollaan huhtikuun 9 päivän aikaa. Lumipeite on vielä selkein elementti, mutta eteläseinustat jo sulia, vaikka ruukuissa routa pitää vielä kanervat kiinni toisella syrjällä.  Narsissiruukkujen ensimmäiset  tulivat kyläilylle. Joulusypressit vuodelta 2017 viettivät talven kyllä sisällä, mutta viime kesäksi tulivat pihan ruukkukasveiksi ja jäivät talvehtimaan. Hyvin kestivät hengissä!
Nämä kuvat ovat huhtikuun 20 päivän tienoilta. Pohjoiseen kääntyvät rinteet ovat vielä osin lumisia, mutta monet peltoaukeat ovat jo tulleet vapaiksi. Ensimmäiset kevätlumipisarat Leucojum vernum tervehtivät kiven kupeen lämpimällä puolella.
24 huhtikuuta onnenpensas Forsythia avasi kukkansa autotallin koristeiksi, ja edelleen se jatkuu. Scillat ja kevättähdet olivat kukkeimmillaan.
Routa on sentään seudullamme lähes ehtinyt sulaa. Sen näkee siitä, että koivujen silmut avautuivat hiirenkorville viime viikolla. Vuokkoaika on kohta parhaimmillaan näillä seuduilla, sinivuokko ja valkovuokko ensin, viikkoa myöhemmin keltavuokko (kaikki nämä vain koristekasveina meidän kylällä). Alkukeväiset lumikellot Galanthus ja kevättähdet Chionodoxa jo alkavat lopetella, esikkojen ja mukulaleinikkien nuppuja näkyvillä.

Tässä ollaan jo kuun huhtikuun loppupäivissä. Päivälämpötilat olivat lähes kesäisiä, ja puut tulivat nopeasti hiirenkorvalle, jopa hevoskastanjakin. Elsa-hopeakuusen alla on nyt vehmaampaa kuin ennen, kun alaoksien poisto antoi lisää valoa puun tyveen. Pikkukäenrieskat Gagea minima kukkivat vuorostaan.
No ettei nyt ihan yksitoikkoista olisi, on saatu hieman sadetta viime yönä, kovin niukkaa toistaiseksi. Ilma on myös jäähtynyt, joten ei tämä se hyvää tekevä lämmin kevätsade ole.
Lehtoimikät Pulmonaria obscura kukkivat.
Kuriilienkirsikka Prunus nipponica var. kurilensis alkaa availla nuppujaan, mitään vaaleata ei vielä eilen nähnyt. On totisesti aika suppea latvus, kun oksat kääntyvät melkein kohtisuoraan ylöspäin.
Vuorenkilpienkin kukkakausi kuulutetaan alkavaksi. Lehtokotilot syövät meillä aika monet uudet lehdet reikäisiksi syksyn aikana.
Ja lopuksi vielä kuva tämän talven sisäkasveista joulu- eli huonesypresseistä Chamaecyparis lawsoniana ja kiinankatajasta Juniperus chinensis, jotka rohkeasti ovat olleet jo pari viikkoa etupihalla tottumassa. Vettä kuluu aika paljon. Kataja on ruskettunut osittain, saapa nähdä, miten jatko sujuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti